Teemat

Työ on tekijälleen usein joko hyvinvoinnin tai stressin ja pahoinvoinnin lähde. Työhyvinvointi ja terveys ratkaisevat, kuinka kauan ihminen pystyy ja haluaa olla töissä.

Joka vuosi yli 3 600 alle 35-vuotiasta suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Suurimpana syynä tähän ovat masennus ja muut mielenterveyden sairaudet.

Vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yhteensä 24 600 ihmistä, mikä on lähes puolet samaan aikaan vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrästä (43 500). Rahallisesti työkyvyttömyys maksoi kyseisenä vuonna yhteiskunnalle 2,4 miljardia euroa.

Lisää joustoa työkyvyttömyyden määrittelyyn

Ihminen on Suomessa joko työkykyinen tai työkyvytön, mitään välimuotoa ei ole. Ruotsissa asiat ovat toisin: ihminen voi olla myös 1/4, 1/2 tai 3/4 työkyvytön. Sairaus vasemmassa jalassa ei toisin sanoen estä ruotsalaista käyttämästä molempia käsiä ja olemasta edelleen töissä.

Tällaista joustavaa järjenkäyttöä haluan nähdä myös meillä Suomessa. Työurien jatkamista hoetaan jatkuvasti, mutta samaan aikaan työelämästä poistuu työntekoon kykeneviä ihmisiä vain siksi, että heidät on luokiteltu kokonaan työkyvyttömäksi.

Myös työkyvytön voi ansaita

Voimassa olevan määräaikaisen erillislain ansiosta myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan ansion on oltava vähintään 600 €/kk ja enintään 40 % vakiintuneesta ansiosta, osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle yläraja on 60 %.

Mikäli ansioraja ylittyy, eläkkeen voi jättää lepäämään. Työnteko lepäävän eläkkeen rinnalla kartuttaa kuitenkin eläkettä vuosittain 1,5 %.

Laki on näillä näkymin voimassa vain vuoden 2013 loppuun saakka. Sitten kun olen eduskunnassa asioista päättämässä, on tavoitteenani tällaisen lain pysyvä voimaansaattaminen.