Pekan mielipidekirjoitus koulutuksen puolesta Savon Sanomissa 27.1.2023

28.1.2023

Koulutuksen puolesta yhdessä rintamassa

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore sivistyskatsaus on tylyä luettavaa. Suomen koulutustaso on pudonnut Turkin ja Chilen tasolle, eivätkä nuorten oppimistulokset ole nousseet lainkaan 2000-luvulla.

Katsauksen mukaan kaikkein koulutetuimpaan ikäluokkaan kuuluvat ne, jotka ovat syntyneet vuonna 1978. Korkea-asteen tutkinto on puolestaan useimmilla niistä, jotka ovat syntyneet vuonna 1975.

Tämä siis Suomessa, jossa kaikilla on mahdollisuus kouluttautua taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta huolimatta.

Ikävä kehitys on tapahtunut jo ennen älykännyköitä, vaikka ne ovatkin saattaneet nopeuttaa trendiä. Opettajille on myös sälytetty tehtäviä ja hankkeita, jotka ovat pois perustehtävästä: opettamisesta.

Suuressa opetusryhmässä on mahdotonta taata oppilaille oikeanlainen ja -aikainen tuki. Ei siis ihme, että opettajat ja oppilaat uupuvat ja oppimistulokset laskevat.

Yksinkertaisin selitys on silti raha. Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla kaikki puolueet olivat yksimielisiä siitä, että koulutuksesta ei saa leikata. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Synnitöntä puoluetta ei tässä asiassa ole, mutta varsinainen viikatemies oli Juha Sipilän (kesk.) hallitus, joka leikkasi koulutuksesta lähes 700 miljoonaa. Perusopetuksen osalta vastuu sälytettiin kunnille, joiden piti päättää, mistä leikataan.

Leikkausten varjo ulottuu tähän päivään saakka, vaikka hallituksen väri on vaihtunut. Esimerkiksi Savonia-AMK sai viime vuonna perusrahoitusta vain runsaat 25 000 euroa tutkintoa kohti.

Olen itse aina uskonut kouluttautumiseen. Oppiminen on elinikäinen prosessi, ja esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta on voitava jatkaa sujuvasti korkeakoulutukseen.

Oman koulutustason nostaminen tuo jokaiselle pääomaa, mutta samalla se hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa. Kilpailukykymme riippuu siitä, että käytössä on osaavaa työvoimaa. Koulutustason nostaminen lisää myös talouskasvua ja parantaa huoltosuhdetta.

Roomalaisen Marcus Tullius Ciceron (106–43 eKr.) suuhun on laitettu ajatus, jonka mukaan jokainen ihminen on erehtyväinen, mutta vain tyhmä pitää kiinni erehdyksestään. Me olemme nyt maksaneet erehdyksestämme, eikä samaa virhettä pidä toistaa. Seuraavan hallituksen on panostettava koulutukseen.

Vetoan Savo-Karjalan eduskuntavaaliehdokkaisiin, että voisimme olla tässä asiassa yhteisrintamassa – koulutuksen puolesta.

Pekka Niiranen

Kirjoittaja on kuopiolainen valtiotieteiden ja teologian tohtori ja kansanedustajaehdokas (kok.).