Suomen koulutustaso on pudonnut Turkin ja Chilen tasolle

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore sivistyskatsaus on tylyttävää luettavaa. Suomen koulutustaso on pudonnut jonnekin Turkin ja Chilen tasolle, eivätkä nuorten oppimistulokset ole nousseet lainkaan 2000-luvulla.

Kaikkein koulutetuimpaan ikäluokkaan kuuluvat katsauksen mukaan meistä ne, jotka ovat syntyneet vuonna 1978. Korkea-asteen tutkinto on puolestaan useimmilla niistä, jotka ovat syntyneet vuonna 1975. Näiden ikäluokkien jälkeen syntyneet eivät ole saavuttaneet yhtä korkeaa koulutustasoa, ja vain aivan nuorimmat ikäluokat voivat ehkä - hyvällä tuurilla - päästä samalle koulutustasolle kuin 1970-luvun jälkipuoliskolla syntyneet.

Tämä kaikki siis Suomessa, jossa kaikilla pitäisi olla hyvät mahdollisuudet opiskella ja kouluttautua taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta huolimatta, kun eihän meillä ole edes yliopistossa lukukausimaksuja.

Voisiko yhtenä syynä tähän tilanteeseen olla se, että meillä ei ole pitkään aikaan panostettu korkeakoulutuksen vetovoimaan? Esimerkiksi Savonia-AMK saa tietojeni mukaan yhteen perustutkintoon valtiolta vain runsaat 25 000 euroa. Siis tutkinto alle 26 000 eurolla!

Olen itse aina uskonut kouluttautumiseen, eikä uskoni tässä suhteessa horju nytkään. Oppiminen on elinikäinen prosessi, ja esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta pitäisi voida nykyistä sujuvammin jatkaa korkeakoulutukseen.

Oman koulutustason nostaminen tuo jokaiselle suomalaiselle parasta pääomaa, mutta samalla se hyödyttää meitä muita ja koko suomalaista yhteiskuntaa: koulutustason nostaminen lisää nimittäin talouskasvua ja parantaa osaltaan myös heikkenevää huoltosuhdetta.

Toivon voivani omalta osaltani edistää kaikkea tätä. Toivottavasti olet kanssani näissä koulutustalkoissa.